[adinserter name="deskari banneri etusivu"]

Nato-tietopaketti varusmiesten näkökulmasta

Vaikuttaako Suomen liittyminen puolustusliitto Natoon jotenkin varusmiespalvelukseen? Kokosimme tähän artikkeliin kaiken, mikä Suomen Nato-prosessissa voi arveluttaa.

Ei ole varmaan jäänyt keneltäkään huomaamatta, että Suomi haki Pohjois-Atlantin puolustusliiton eli Naton jäsenyyttä toukokuussa 2022. Aihe on puhuttanut sittemmin paljon yhteiskunnassa ja mediassa, joskin eri seikat hakemusprosessista voivat olla jääneet kansalle vielä kysymysmerkeiksi.

Tiivistettynä Nato-maat allekirjoittivat Suomen Nato-jäsenyyttä koskevan liittymispöytäkirjan 5. heinäkuuta, mistä lähtien Suomesta tuli jo Naton tarkkailijajäsen. Liittymispöytäkirja edellyttää kuitenkin ratifioimista jokaisessa jäsenmaassa, minkä vuoksi kesän mittaan on saanut seurata uutisia siitä, milloin mikäkin jäsenmaa on allekirjoittanut ratifioinnin ja kuinka monelta maalta se puuttuu vielä.

Elokuun lopussa kolmestakymmenestä Naton jäsenmaasta ratifointi oli suoritettu 23:ssa maassa, kesken kuudessa ja ratifioimatta vain Turkissa. Loppusuoraa odotellessa perehdymme tässä artikkelissa siihen, miten Natoon liittyminen tällä hetkellä näyttää vaikuttavan suomalaisten ja varusmiesten arkeen.

(MAINOS - teksti jatkuu alla)[adinserter block="4"]

Vaikuttaako Natoon liittyminen asevelvollisuuteen tai varusmiespalvelukseen?

Nato-jäsenyys ei vaikuta asevelvollisuuteen, sillä ensisijainen vastuu Suomen alueen puolustuksesta säilyy Suomella myös Naton jäsenenä. Nato-jäsenyys ei myöskään vähennä oman vahvan puolustuksen tarvetta. Sotilasliiton jäsenvaltioilla on täysi itsemääräämisoikeus päättää mitä sotilaallista toimintaa, tukikohtia tai kalustoa ottavat maahansa. Suomeen mahdollisesti sijoitettavien Naton tukikohtien tai asejärjestelmien osalta asiat tarkastellaan Puolustusvoimien sivuilla kerrotun mukaan ”huolellisesti neuvotteluiden edetessä”.

Naton jäsenvaltiolla on kuitenkin velvollisuus osallistua sotilasliiton yhteiseen puolustukseen Pohjois-Atlantin sopimuksen 5. artiklan mukaisesti. Tämä velvoittaa jäsenvaltioita auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsentä ”tarpeelliseksi katsomallaan tavalla, mukaan lukien sotilaallisen voiman käyttö”. Ulkoministeriön selonteon mukaan kukin jäsenvaltio määrittää itse panoksensa muodon ja laajuuden tässä asiassa, ja osallistuminen muihin kuin 5. artiklan mukaisiin yhteisen puolustuksen tehtäviin, kuten esimerkiksi kriisinhallintaan, on vapaaehtoista. Näin ollen Naton jäsenmaat päättävät itse, mihin operaatioihin osallistuvat, eivätkä kaikki maat osallistu kaikkiin operaatioihin. Kaikki mahdollinen reserviläisten tai varusmiesten osallistuminen Puolustusvoimien toimintaan Suomen rajojen ulkopuolella perustuu aina vapaaehtoisuuteen.

Puolustusvoimien verkkoviestintäpäällikön Ossian Hartigin mukaan Nato-jäsenyydestä seuraavat, varusmiehille näkyvät muutokset tulevat todennäköisesti olemaan hyvin pieniä.

– Nykyinen koulutusjärjestelmämme on toimiva, ja siihen ei ole tulossa muutoksia liittoutumisen myötä. Nato-jäsenmaat päättävät omista ratkaisuistaan omien kansallisten lähtökohtiensa pohjalta. Esimerkiksi alokasjakson yhteisillä oppitunneilla Suomen asema liittoumassa tulee esille osana kaikille koulutettavaa sotilaan perustietoutta puolustuspolitiikasta, Hartig havainnollistaa.

Pidetäänkö varusmiehiä ajan tasalla maailmantilanteesta?

Erilaiset oppitunnit ovat kaikille varusmiespalveluksen suorittaneille tuttuja vähintään alokaskaudelta, mutta myös eri määrissä pitkin koulutustaivalta. Tässä maailmantilanteessa Pääesikunnasta on ohjeistettu varusmiehiä kouluttavia joukkoja keskustelemaan Ukrainan sodan tilanteesta.

– Keskusteluissa on korostettu sitä, että Suomea vastaan ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa. Pääesikunnasta ei ole kuitenkaan erikseen ohjeistettu joukko-osastoja ottamaan Nato-hakemusprosessia esille oppitunneilla tai muutenkaan keskustelemaan asiasta, Hartig toteaa.

Nato-hakemusprosessi liikkuu tällä hetkellä poliittisella tasolla ja Puolustusvoimien rooli on tukea poliittisia päätöksentekijöitä. Hartig kertoo varusmiesten tai heidän läheisten yhteydenottojen olleen hyvin vähäisiä Nato-asiaan liittyen – ylipäätäänkin liittoutumista koskevia kyselyitä on tullut kansalaisilta Puolustusvoimille jonkin verran, mutta suuresta määrästä ei voida puhua.

– Olemme kuitenkin tuottaneet muun muassa verkkosivuillemme materiaalia Nato-jäsenyyden vaikutuksesta Puolustusvoimiin, jota voidaan hyödyntää tietolähteenä myös joukko-osastoissa. Jäsenyysprosessin edetessä päivitämme verkossa olevaa materiaalia ja viestimme monikanavaisesti, Hartig lisää.

Puolustusvoimien sivuilla kerrotaan muun muassa, että Puolustusvoimat täyttää jo Naton sotilaalliset kriteerit: ”Meillä on vahva oma kansallinen puolustus sekä yhteensopivuus Naton eri maiden asevoimien kanssa. Puolustusvoimien kalusto on pääosiltaan Nato-yhteensopivaa, samoin kuin joukkojen toimintatavat. Puolustusvoimien materiaalihankkeissa tämä on ollut vaatimuksena jo pitkään.”

Kauanko Natoon liittymisen kestää ja voiko siitä erota?

Liittymisprosessiin kuuluvat liittymiskeskustelut ja liittymispöytäkirjan hyväksyminen. Eniten prosessin kestoon vaikuttaa liittymispöytäkirjan hyväksyminen kaikissa jäsenvaltioissa. Vaikka loppusuora tuntuu jo häämöttävän, Turkin pelätään venyttävän Suomen ja Ruotsin ratifiontiprosessia pitkälle syksyyn. Nato-maiden liittymisprosessiin kulunut aika on vaihdellut, mutta kestänyt arviolta muutamista kuukausista yhteen vuoteen. 

Ratifiointivaiheen aikana Suomi saa osallistua tarkkailijajäsenenä Naton työhön, mutta ei päätöksentekoon. Vasta, kun liittymispöytäkirjat on ratifioitu kaikissa Naton jäsenvaltioissa, jäsenvaltiot kutsuvat Suomen liittymään Pohjois-Atlantin sopimukseen, ja näin Suomesta tulee Naton jäsen. Ulkoministeriön sivuilla todetaan, että Suomen Nato-jäsenyys lisää sekä Suomen turvallisuutta muuttuneessa toimintaympäristössä että Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. 

Puolustusliitto Naton virallisena jäsenenä Suomi tulee osallistumaan täysipainoisesti Naton yhteiseen puolustukseen ja päätöksentekoon. On mahdollista, että jäsenmaa voi myös erota Natosta, mutta se ei tapahdu hetkessä. Pohjois-Atlantin sopimuksen 13. artiklassa määrätään, että kun sopimus on ollut voimassa 20 vuotta, mikä tahansa sopimuspuoli voi lakata olemasta sopimuspuolena vuoden kuluttua siitä, kun se on tallettanut Yhdysvaltain hallitukselle irtisanomisilmoituksen.

– Yleisen tulkintasäännön mukaisesti Pohjois-Atlantin sopimuksen 13. artiklan määräystä on tulkittu siten, että kun sopimuksen voimaantulosta on jo kulunut 20 vuotta, myös uudet sopimuspuolet voivat irtisanoa sopimuksen milloin tahansa vuoden irtisanomisajalla, ulkoministeriö on muotoillut vastauksen usein kysyttyyn kysymykseen Natosta eroamisesta.

Mitä muuta Natoon liittymisestä on hyvä tietää?

Suomi haki puolustusliitto Naton jäsenyyttä arvioituaan turvallisuuspoliittisen tilanteensa uudelleen keväällä 2022. Valtioneuvosto on tiedottanut, että Suomen turvallisuusympäristö muuttui perustavanlaatuisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Valtioneuvoston mukaan Naton jäsenenä Suomi pääsisi puolustusliiton perustamissopimuksen viidennen artiklan mukaisten myös turvatakuiden piiriin ja mukaan päättämään Suomelle keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä. 

Nato-jäsenyyden aiheuttamat kustannukset on yksi suomalaisia eniten arveluttanut seikka. Ulkoministeriö on selventänyt, että kaikki Naton jäsenvaltiot päättävät itse puolustusmäärärahojensa määrästä ja kohdentamisesta, ja että Suomen puolustusmenot on suhteutettu Suomen puolustuksen tarpeisiin.

– Naton jäsenenä Suomi sitoutuu puolustusmäärärahoja koskevaan tavoitteeseen, jonka mukaisesti niiden tulee olla kaksi prosenttia kansallisesta bruttokansantuotteesta. Suomen osalta tavoite täytetään tällä hetkellä. Nato-jäsenyyden suoria lisäkustannuksia tulee esimerkiksi osallistumisesta Naton yhteisten budjettien rahoittamiseen ja henkilöstön lähettämisestä Naton sotilaalliseen komentorakenteeseen. Kustannusarviot ovat arviolta 1–1,5 % nykyisestä puolustusbudjetista ja ne tarkentuvat, ulkoministeriön tiedotteessa lukee.

Kaikkein keskeisin Naton tehtävä on taata jäsenmaidensa vapaus ja turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin. Puolustusliiton perustehtäviin kuuluvat yhteinen puolustus ja pelote, kriisinhallinta sekä turvallisuutta edistävä yhteistyö muiden järjestöjen ja valtioiden kanssa. Nähtäväksi jää, milloin Suomi ja Ruotsi saavat virallisesti Naton jäsenyyden, ja tuleeko se näkymään odotetulla tai eri tavalla niin varusmiesten kuin muun kansan arjessa.

Suomen Nato-liittymispöytäkirjan ratifioineet valtiot

Päivitetty 4. elokuuta 2022

  • Albania
  • Belgia
  • Bulgaria
  • Kanada
  • Kroatia
  • Tanska
  • Viro
  • Ranska
  • Saksa
  • Islanti
  • Italia
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Montenegro
  • Alankomaat
  • Pohjois-Makedonia
  • Norja
  • Puola
  • Romania
  • Slovenia
  • Iso-Britannia
  • Yhdysvallat

Kommentoi

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here

[adinserter name="deskari banneri etusivu"]

Samankaltaisia juttuta