Painava punainen baretti

Vääpeli Enrico Annus on nähnyt ja kokenut monenlaista urallaan erikoisjääkärialiupseerina. Tässä haastattelussa pääsemme kurkistamaan Puolustusvoimien erikoisjääkäreiden vaatimuksiin ja valmiuksiin. 

Jos intin jälkeen mieltä jää kalvamaan tunne, että kuluneessa vuodessa ei ollut vielä tarpeeksi toimintaa, on aliupseeri- tai reserviupseerikurssin suorittaneen asevelvollisen mahdollista hakeutua Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssille. Kurssin suorittanut voi hakeutua taistelusukeltaja- tai erikoisjääkärialiupseerin tehtävään Puolustusvoimiin.

Näin teki oman varusmiespalveluksensa laskuvarjojääkärijoukoissa suorittanut esikuntamestari Enrico Annus. Vuonna 2002 erikoisjoukkokurssi tunnettiin nimellä koulutus- ja valmiusosasto Kova. Annuksen palvelus erikoisjoukkokurssilla kesti vuoden, kuten tänäkin päivänä. Kurssin jälkeen alkoi ura, josta moni saattaa vain haaveilla. 

Rumpalipojasta kokki kolmoseksi

Tallinnassa vuonna 1980 syntynyt Enrico Annus muutti äitinsä kanssa Suomeen ollessaan vain kolmen vuoden ikäinen. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän vietti Lappeenrannassa. 

Annuksen lapsuuden unelma-ammatti oli työskennellä avaruusasemalla. Siihen liittyy erityinen, koskettavakin tarina. 

– Biologinen isäni jätti minut ja äitini, kun olin vuoden ikäinen. Tulimme Suomeen ja löysin kavereita, joiden kanssa keskustelimme missä kunkin isä työskentelee, niin minä ylpeänä kerroin isäni olevan töissä avaruusasemalla, hän muistelee.

Tällä vakuuttavalla valheella nuori Enrico selitteli muille lapsille, miksi hänen isänsä ei koskaan ollut kuvioissa. 

Yläasteella ollessaan hän löysi elämäänsä musiikin kavereiden kanssa perustetun bändin kautta. Annus erikoistui rumpujen soittamiseen jo silloin, eikä rumpujen soittaminen ole vieläkään kadonnut kuvioista. 

– Toivoin pitkään saavani tehdä työtä bändin rumpalina ja keikkailla isoilla lavoilla ympäri maailman. Se on edelleen yksi haaveistani, ja toivon, että se toteutuisi vielä joskus. 

  Maailmaa ei kuitenkaan lähdetty valloittamaan vielä yläasteen jälkeen. 

– Peruskoulun jälkeen menin opiskelemaan Etelä-Karjalan ammattiopistoon hotelli-, ravintola- ja suurtalousalaa, Annus kertoo.

Koulun jälkeen tapahtui siirtymä työelämään, jossa Annus viihtyi useamman vuoden. 

Varusmiespalvelustaan hän lykkäsi kerran, mutta kuullessaan mahdollisuudesta suorittaa palvelus Utin jääkärirykmentin silloisessa laskuvarjojääkärikoulussa, hän aloitti määrätietoisen treenaamisen ja hakeutui heti valintakokeisiin. 

Juokse, ui ja hiihdä henkesi edestä

Määrätietoisuutta vaalitaan laskuvarjojääkärikurssille hakeutuessa, sillä sisäänpääsy ei ole aivan läpihuutojuttu. Puolustusvoimien nettisivuilla listataan fyysiset pääsyvaatimukset laskuvarjojoukkoihin hakeutuville. Hakijoilta vaaditaan muun muassa erinomaista näöntarkkuutta, vähintään 3000 metrin tulosta 12 minuutin juoksutestissä, 200 metrin uimataitoa, ja kohtuullista hiihtotaitoa. 

Karsiviksi tekijöiksi lasketaan esimerkiksi astma, herkästi oireileva laktoosi-intoleranssi, keliakia, ihotaudit, sekä lääkehoitoa vaativat ja toimintaa rajoittavat allergiat. Lisäksi hakijan mahdolliset merkinnät rikosrekisterissä katsotaan karsiviksi tekijöiksi.

Annus itse painottaa fyysisten ominaisuuksien kehittämisen lisäksi psyykkistä toimintakykyä.

– Ennen hakeutumista valintakokeisiin kannattaa valmistautua hyvin. Pitää muistaa, että kun väsyneenä valintakokeessa luulet kaiken olevan ohi, niin valintakoe ei vielä ole edes alkanut. Muista siis harjoittaa fysiikkasi lisäksi psyykettä.

  Intti itsessään oli Annukselle erinomainen kokemus, joka ei hänen sanojensa mukaan vienyt mennessään mitään, ainoastaan antoi. 

– Varusmiespalveluksen ansiosta minulla on ura Puolustusvoimissa, ja palvelen Puolustusvoimien erikoisjoukoissa. 

Hän korostaa, että intin ja jälkeenpäin sotilasuran myötä hän on saanut paljon uusia ystäviä, ikimuistoisia kokemuksia ja monia haastavia tehtäviä. 

Annus koki saaneensa intistä kasvualustan ihmisenä kehittymistä varten. 

Hänen mielestään intti on merkittävä mahdollisuus kaikille palveluksen suorittaville ihmisille. 

– Yhteiskunnassamme ja elämässämme on vaiheita, jotka muokkaavat meitä siten, että emme välttämättä huomaa sitä sillä hetkellä. 

Intistä voikin saada elämään sellaisia eväitä, jotka eivät välttämättä näyttäydy heti palveluksen aikana.

Työviikko sisältää monenkirjavaa tekemistä

Ura erikoisjoukoissa on ollut Annukselle ennen kaikkea antoisa. Miltei kahdessakymmenessä vuodessa on ehtinyt tapahtua jos jonkinlaista, sillä hän on työskennellyt useassa eri tehtävässä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

– Tehtävässä toimiminen on mielestäni erittäin antoisaa. Yksikään päivä ei ole samanlainen, Annus kuvailee.

Erikoisjoukkosotilaan työssä harjoitellaan muun muassa erilaisia sotilaan perustaitoja, kuten ampumista, kommunikointia ja lääkitsemistä, unohtamatta fyysisen kunnon harjoitteita.

– Työ sisältää jatkuvaa vuorovaikutusta erilaisten ihmisten kanssa, siksi sosiaalinen älykkyys onkin erittäin tärkeä erikoisjoukkosotilaita yhdistävä ja heiltä vaadittava ominaisuus.

Työviikko saattaa sisältää matkustelua kotimaassa ja ulkomailla, kansainvälisiä opintoja, kursseja ja koulutuksia, kouluttamista, laskuvarjohyppäämistä, ammuntaa, matalapudotusta, köysilaskeutumista, operatiivisia ja kansainvälisiä tehtäviä sekä harjoituksia.

Kuten työn kuvauksesta saattaakin päätellä, erikoisjoukkosotilaan tehtävä on haastavaa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin.

– Tehtävässä vaaditaan erinomaista kuntoa ja vahvaa psyykettä. Erikoisjoukkosotilaiden on kyettävä toimimaan pitkiä aikoja kovan paineen ja fyysisen rasituksen alla, hän kertoo.

Joitakin naisia on suorittanut Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssin tai varusmiespalveluksen laskuvarjojääkärinä.

– Toivottavasti heidän määränsä kasvaa vielä tulevina vuosina.

Kovat äänet alkoivat pelottaa

Kansainvälisissä tehtävissä Annus on päässyt harjoittamaan osaamistaan lukuisissa eri tehtävissä aina viestimiehestä ja ryhmän varajohtajasta ajoneuvon kattoampujana toimimiseen sekä esikunta-aliupseerin tehtävään. Hän on osallistunut kansainvälisiin tehtäviin muun muassa Kosovossa, Afganistanissa, Belgiassa ja Lähi-Idässä.

–  Arvokkaat muistot ovat tilanteista, jotka ovat kasvattaneet ja lisänneet itseluottamusta sekä itsetuntemusta yksilöille ja joukolle. Joukon ollessa toiminnaltaan kokenut ja itsevarma, on yksilöillä ja joukolla turvallisuutta omassa toiminnassaan.

Kriisinhallintatehtävissä taistelukosketuksia pyritään välttämään viimeiseen asti. Yksikään sotilas ei voi etukäteen tietää, miten tällaiseen tilanteeseen joutuessaan reagoi. 

Annus korostaa taistelukosketusten ja niistä selviämisen olevan siitä näkökulmasta tärkeitä joukon kehittymisen kannalta, mutta myös selviytymisen vuoksi.

– Aloin pelätä kovia ääniä taistelukosketusten takia. Valitettavasti jouduin tuomaan tämän oireen mukanani kotiin, mutta onneksi palauduin muutamassa kuukaudessa kotiinpaluun jälkeen.

Tuosta hetkestä on aikaa jo yli kymmenen vuotta. Annus pohtii, että oli tärkeää osata puhua hankalasta oireesta avoimesti, jotta se saatiin käsiteltyä.

– Luulen sen olleen keskeistä parantumisen osalta.

Uransa raskain hetki Annukselle oli, kun hän joutui lähtemään kriisinhallintatehtävälle ja täten myös pois puolen vuoden ikäisen tyttärensä luota.

– Tämä hetki oli erittäin herkkä ja ikimuistoinen. Muistan edelleen, miten tyttäreni katsoi minua syvälle silmiini, kun hän huomasi isänsä itkevän. Muistan hänen katseensa olleen hyvin syvällinen ja vakava, mutta hän ei itkenyt. Aivan, kuin hän olisi ymmärtänyt tilanteen ja yrittänyt rauhoitella minua. 

WY6 eli Watch your six haluaa keikkalavoille 

Tällä hetkellä Enrico Annus toimii esikuntamestarin tehtävässä Utin jääkärirykmentissä. Hän työskentelee kokonaisvaltaisen toimintakyvyn, kansainvälisten erikoisjoukko-opintojen koordinoinnin ja erikoisjääkärialiupseerien henkilöstöasioiden parissa.

– Toimin tehtävässäni myös Puolustusvoimien erikoisjoukkojen vanhimpana aliupseerina. Olen hoitanut tehtävää vuodesta 2016 alkaen.

Opintojen osalta hänen tavoitteenaan on päästä suorittamaan kansalliset sotilasmestariopinnot, sekä lukuisa joukko muita uraa edistäviä johtamisopintoja. Annus nimeää uransa osalta yhdeksi tavoitteekseen saada työskennellä erikoisjoukkosektorilla Maavoimien esikunnassa.

– Olen myös kiinnostunut aliupseerien erikoisjoukkotehtävistä kansainvälisissä esikunnissa ja sotilasopetuslaitoksissa.

Sotilashommien lisäksi miehen arkeen kuuluu monipuolista liikuntaa, mutta ennen kaikkea musiikkia. Rumpalin urasta haaveillut Annus omistaa ystävänsä kanssa yhtyeen nimeltä WY6, eli Watch your six, joka soittaa elektronista tanssimusiikkia.

– Kunhan korona tästä hellittää, niin haluamme päästä keikkailemaan kotimaassa ja ulkomailla. Valitettavasti koronan vuoksi olemme joutuneet perumaan useita keikkoja tältä ja viime vuodelta.

Yhtyeen kokoonpano poikkeaa perinteisestä elektronista tanssimusiikkia soittavan yhtyeen asetelmasta, sillä yhtye koostuu dj:n lisäksi myös rumpalista.

– Hyvän musiikin lisäksi esiintymisemme on näyttävää, energistä ja erottuvaa, Annus kuvailee.

Musiikillisten lahjojen lisäksi myös kielipäätä löytyy. Annus kertoo lukeneensa joitain vuosia ranskaa, ja hänen tyttärensäkin opiskelee parhaillaan ranskankielisessä koulussa.

– Haluaisin kehittyä ranskan kielessä, ja erityisesti sotilasranskassa, jotta voisin olla paremmin työyhteisölleni hyödyksi.

Erikoisjääkärialiupseerin urasta kiinnostuneille Annus suosittelee hakeutumaan laskuvarjojääkäriksi Uttiin, tai taistelu- tai raivaajasukeltajaksi Upinniemeen. Vuodesta 2005 lähtien erikoisjoukkokurssille on voinut hakea kaikki varusmiespalveluksen aikana johtajakoulutuksen (12kk) saaneet sotilaat.

Lisätietoa erikoisjoukkokurssista saa sivulta puolustusvoimat.fi/erikoisjaakariksi. 

Pääkuva: Utin jääkärirykmentti