[adinserter name="deskari banneri etusivu"]

Ruotuväen päätoimittaja seuraa maanpuolustuksen mediakenttää aitiopaikalta

Mikko Ilkko on toiminut Ruotuväki-lehden päätoimittajana jo lähes 15 vuotta. Matkan varrella hän on päässyt kouluttamaan lukuisia varusmiehiä toimitustyöhön sekä seuraamaan maanpuolustuksen ja turvallisuuspolitiikan käänteitä.

Yläkoulun TET-harjoittelu voi olla nuorille oiva mahdollisuus tutustua itseä kiinnostavaan alaan, mutta harvat tietävät vielä sen ikäisenä varmaksi mihin ammattiin aikovat tähdätä. Niinpä monet suhtautuvat muutamia päiviä kestävään työelämään tutustumisjaksoon ennemmin hauskana vaihteluna perinteiselle kouluarjelle.

Näin ajatteli aikanaan myös Ruotuväen nykyinen päätoimittaja Mikko Ilkko, joka harkitsi yläkoulussa ensin tutustumista paikalliseen postiin sen kummempia miettimättä. Ystävä sai hänet houkuteltua kuitenkin paikallislehteen, Raahen Seutuun, jossa he pääsisivät tekemään ”rentoa hommaa” yhdessä. Harjoittelussa kiinnostus journalismia kohtaan alkoi kuitenkin hiipiä mieleen.

– Toimituksessa ihmeteltiin miten osasimme kirjoittaa ja kuvata juttuja jo niin hyvin ikään nähden. Innostuin työstä todella, ja jatkoin kirjoittamista koko kouluajan milloin freelancerina ja kesätoimittajana. Opiskeluaikana toimin Teknillisen Korkeakoulun ylioppilaslehden päätoimittajana, Ilkko muistelee.

Ilkon voimakkaimmat inttimuistot ovat jääneet johtajakoulutuksesta. Kuva: Mikko Iikon kotialbumi.

”En ole katunut johtajakoulutukseen menemistä hetkeäkään.”

(MAINOS - teksti jatkuu alla)[adinserter block="4"]

Oman alan tehtävään intissä

Vaikka suuntautuminen journalismin ja viestinnän kentälle ei ollut koskaan Ilkon alkuperäinen urasuunnitelma, sopi se aina kätevästi yhteen yhteiskunnallisia aiheita kohtaan kipinöineen kiinnostuksen kanssa. Varusmiespalvelusta suorittaessa hakeutuminen Ruotuväki-lehden toimittajaksi oli Ilkolle selvä valinta, mutt palveluksen suuntaa käänsivät hetkellisesti muutamat muuttujat.

– Aloitin varusmiespalveluksen todella innoissani ja motivoituneena menemään niin pitkälle kuin mahdollista. Alokasaikana silloinen parisuhde kuitenkin päättyi, mikä harmitti ja tuntui hetken maailmaa isommalta asialta. Niinpä halusin käydä armeijan sittenkin vain puolessa vuodessa, Ilkko kertaa.

Ruotuväen silloisella päätoimittajalla, Jussi Viljasella, oli Ilkon varalle kuitenkin toisenlaisia aikeita.

– Viljanen soitti ja kertoi ottavansa minut Ruotuväkeen toimittajaksi sillä ehdolla, että käyn ainakin AUKin ja rahkeiden riittäessä myös RUKin. Sanoin miettiväni asiaa hetken, mutta hyväksyin tarjouksen jo seuraavana päivänä. En ole katunut johtajakoulutukseen menemistä hetkeäkään.

Vaikka Ruotuväkeen pääseminen oli innokkaalle kirjoittajalle todella mieluinen saavutus, muistelee Ilkko voimakkaimpien inttimuistojen jääneen kuitenkin juuri johtajakoulutuksesta. Hän kertoo haastavinta palveluksessa olleen kenties sotilaallisen täsmällisyyden kuten aikataulujen, tarkkuuden ja sisäkurin noudattaminen, mutta muistelee niitäkin nykyään hyvänä koulutuksena.

– Alokasaika ja johtajakoulutus on niin poikkeuksellista aikaa elämässä, että mistään muusta ajanjaksosta on vaikea muistaa yhtä paljon asioita ja yksityiskohtia kuin inttivuodesta. Palveluksessa voi olla vaikea ymmärtää miksi esimerkiksi nopeita siirtymisiä, varusteiden vaihtoja tai pinkan ja punkan tekemistä harjoitellaan niin perusteellisesti, mutta se on kaikki tärkeä osa koulutuksen moninaisuutta.

– Oma vahvuuteni armeijassa oli hyvät sosiaaliset taidot ja se, että tulin toimeen kaikkien kanssa, Ilkko pohtii.

Ilkko on kouluttanut vuosien varrella monia varusmiehiä toimitustyöhön. Kuvassa kaartinjääkäri Janina Forss. Kuva: Henri Sorsa / Puolustusvoimat.

Työn monipuolisuus opettaa aina jotain uutta

Ilkko on toiminut Ruotuväen päätoimittajana syksystä 2006. Nykyistä pestiä ja sitä edeltänyttä kokemusta eri tehtävissä ulkoministeriössä on yhdistänyt ennen kaikkea kiinnostus yhteiskunnallisia, turvallisuuspoliittisia ja maanpuolustuksellisia aiheita kohtaan. Vaikka maanpuolustusaiheisen uutismedian pyörittämisessä on ajoittain haasteena löytää uusia näkökulmia vanhoihin asioihin, pitää Ilkko Ruotuväen aihealuetta toisaalta todella laajana kirjona moniin muihin erikoislehtiin verrattuna.

– Maanpuolustuksen kenttä on kaikkea aina varusmiesten arjesta korkean tason turvallisuuspolitiikkaan ja kansainvälisiin suhteisiin, Ilkko toteaa.

Työn monipuolisuus onkin antanut päätoimittajalle vuosien varrella jatkuvasti jotain uutta. Ilkko on tavannut ja perehdyttänyt toimitustyöhön jo lukuisia varusmiehiä, joiden ammatillista kehitystä palveluksen aikana on aina mielenkiintoista seurata.

– Kun meillä on Ruotuväessä vuosittain noin 20 varusmiestä, tarkoittaa se kohdallani jo noin kolmensadan nuoren mediaosaajan tapaamista urani aikana. Vaikka varusmiehet vaihtuvat nopeaan tahtiin, on työssä hienointa huomata jonkun kehittyvän huomattavasti palveluksen aikana.

Ilkko kertoo muistavansa kaikki Ruotuväen toimituksen varusmiehet alkuajoiltaan asti, vaikka ei välttämättä tunnistaisi heitä kävellessä vastaan kadulla – onhan monen oikea pukeutumis- ja hiustyyli loppupeleissä hyvin poikkeava armeijan aikaisesta olemuksesta.

– Ruotuväessä palvellessaan monet ovat vielä siinä iässä, että he ottavat huomattaviakin kasvupyrähdyksiä niin toimittajana kuin työntekijänä. On antoisaa seurata miten hienoa jälkeä varusmiehet oppivat tekemään lyhyessäkin ajassa, Ilkko kehuu.

”Oma vahvuuteni armeijassa oli hyvät sosiaaliset taidot.”

Median muutokset näkyvät maanpuolustuksessakin

Vuonna 1962 perustetun Ruotuväki-lehden toimitustyö on säilynyt tähän päivään pääpiirteittäin hyvin samanlaisena, mutta varsinkin median muutokset ovat muokanneet tekemisen suuntaa viime vuosien aikana. Ilkon mukaan esimerkiksi Ruotuväen verkkosivut olivat hänen aloittaessaan vielä eräänlainen ”välttämätön paha”, mitä vain innokkaimmat varusmiehet jaksoivat työstää eteenpäin. Nykyään se – ja sosiaalinen media – ovat yksi toimituksen tärkeimmistä työkaluista.

– Työvälineet ja maailma ympärillä ovat muuttuneet niin, että digitalisaatio näkyy jo kaikkialla. Ruotuväen entinen markkinointisihteerin pesti on vaihtunut verkkouutispäällikköön, ja sosiaalisen median ymmärretään olevan markkinoinnin lisäksi myös väylä juttuaiheiden ja haastateltavien saamiseksi. Aktiivinen osallistuminen somessa on nykyään välttämätöntä, Ilkko painottaa.

Varusmiehet ovat sisäistäneet Ilkon mukaan sosiaalisen median tekemisen Puolustusvoimien nimissä ja ohjeiden rajoissa oikein hyvin. Kysyttäessä mahdollisista väärinymmärryksistä tai vahingoista maanpuolustusaiheisen median kentällä Ilkko toteaa, että Ruotuväen varusmiehet ovat ennemmin vähän liiankin varovaisia julkaisujen suhteen.

– Pyrimme kannustamaan varusmiehiä tekemään enemmänkin juttuja someen. Se on tärkeä työväline, jota kannattaa käyttää monipuolisesti, ohjeet tietysti mielessä pitäen.

Muita muuttuneita ilmiöitä maanpuolustuksen kentällä ovat Ilkon mukaan olleet kansainvälistyminen ja tasa-arvoistuminen. Kun hän suoritti palvelusta, eivät naiset olleet vielä kovin tuttu näky Puolustusvoimissa, mikä aiheutti siksi vielä monissa hämmennystä. Ilkko uskoo ja toivoo, että nykyään naisten osallistuminen palvelukseen ja muuhun maanpuolustustoimintaan nähdään jo ihan tavallisena asiana, eivätkä naispuoliset varusmiehet esimerkiksi herätä sen kummempaa huomiota katukuvassa kuin muutkaan.

Mikko Ilkko on päässyt seuraamaan maanpuolustuksen kentän muutoksia läheltä toimittuaan lähes 15 vuotta Ruotuväen päätoimittajana. Kuva: Henri Sorsa / Puolustusvoimat.

”Aktiivinen osallistuminen somessa on nykyään välttämätöntä.”

Palvelustovereista elinikäisiksi ystäviksi

Varusmiespalveluksesta ja etenkin johtajakoulutuksesta on ollut Ilkolle hyötyä työurankin näkökulmasta. Hän kertoo sisäistäneensä armeijan oppeja uudella tavalla vielä kertausharjoituksissakin. Vahvin osaaminen hänellä on säilynyt journalismissa ja viestinnässä, minkä takia Ilkko viihtyykin hyvin nykyisessä tehtävässään.

– Ruotuväen päätoimittajuuden lisäksi tehtäviini kuuluu puolustusvoimallisen tason viestinnän suunnittelua osana viestintäosaston johtoryhmää. Tärkeää on myös varautuminen poikkeusoloihin, joita varten Ruotuväki on ylipäätään olemassa, Ilkko huomauttaa.

Varusmiespalvelus poiki Ilkolle aikanaan myös paljon sosiaalisia verkostoja, joista hänelle on ollut sekä iloa että hyötyä uralla ja elämässä. Hän iloitsee oman saapumiseränsä Ruotuväen toimituksen pitävän edelleen tiiviisti yhteyttä. Noin 80 prosenttia Ilkon palvelustovereista on päätynyt töihin media-alalle, mutta hän painottaa saman alan tekijöiden lisäksi myös muiden intissä solmittujen ystävyyksien merkitystä.

– Armeijassa kaikki ovat vielä suht samassa elämäntilanteessa, mutta kunhan jaksaa pitää ihmisiin yhteyttä pitkään, muuttuvat tuttavuudet vuosi vuodelta mielenkiintoisimmiksi ihmisten ajautuessa omille poluilleen.

Parhaillaan varusmiespalvelusta suorittavia tai sinne suuntaavia nuoria Ilkko kannustaa nauttimaan mahdollisuudesta tutustua Puolustusvoimiin ja viettää puolesta vuodesta vuoteen ”aika huoletonta aikaa elämässä”.

– Palveluksessa ei paljoa siviilimaailman murheet häiritse. Nauttikaa siitä, että intin aikana ei tarvitse potea opiskelupaineita tai työstressiä, ja että ruoankin saa aina valmiina eteen. Palvelus on hyvä irtiotto arjesta, ja siitä jää paljon hyviä muistoja ja kontakteja pitkällekin, Ilkko päättää.


Nimi: Mikko Ilkko

Ikä: 42

Paikkakunta: Espoo

Työ: Ruotuväki-lehden päätoimittaja

Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri

Varusmiespalvelus: 1998–1999, Riihimäki/Hamina/Helsinki

Reservin sotilasarvo: Kapteeni

Järjestötoiminta:

European Military Press Association: varapuheenjohtaja

Aikakauslehtien Päätoimittajat ry: puheenjohtaja

+ posts
Kuvat: Henri Sorsa / Puolustusvoimat
+ posts

Kommentoi

[adinserter name="deskari banneri etusivu"]

Samankaltaisia juttuta