Yhteistyötä, näkyvyyttä, edunvalvontaa – varusmiesten asioita päästään edistämään aiempaakin paremmista lähtökohdista, hallitusjäsenistö vakuuttaa.
Teksti: Santeri Saarinen
Kuvat: Santeri Nousjoki
Ensi vuonna painetaan kaasu pohjassa. Toiselle kaudelle Varusmiesliiton puheenjohtajaksi valittu Elina Riutta katsoo, että liiton tavoitteita lähdetään edistämään myötätuulessa:
“Maanpuolustustahto on nyt Suomessa korkealla ja se täytyy saada kanavoitua. Varusmiesliiton tulee nostaa julkiseen keskusteluun maanpuolustuksen kehittämiseen liittyviä asioita ja juurruttaa asemaansa yhteiskunnallisena keskustelijana” hän vakuuttaa.
Kärkiteemat ovat jatkumoa viime vuodelle: Tasa-arvoinen asevelvollisuus, toimeentulo ja mielenterveyspalvelut kuuluvat liiton kärkihankkeisiin myös vuonna 2024. Marraskuun liittokokouksessa lanseerattiin myös uusi kansalaispalvelusmalli.
Varapuheenjohtajana aloittaa Mari Pinomäki. Tulevan vuoden odotuksia kasvattaa hänen mukaansa tavallistakin sitoutuneempi ja motivoituneempi liittohallitus. Tavoitteita lähdetään edistämään laajalla rintamalla.
“Tänä vuonna on tarkoitus syventää entisestään liiton ja kumppanitoimijoiden, eli mm. varusmiestoimikuntien (VMTK) kanssa tehtävää yhteistyötä. Myös viestintä näyttelee tärkeää osaa”, Pinomäki tiivistää.
Yhteisiä kampanjoita esimerkiksi varusmiestoimikuntien kanssa on tarkoitus jatkaa. Mukana kulkevat aiemmat vaikuttamiskeinot, kuten liiton julkaisemat kannanotot. Pinomäki kertoo, että tavoitteena on kasvattaa näkyvyyttä erityisesti somessa:
“Liitolla on hyvä paikka toimia varusmiehen arkea hyödyttävän sisällön tuottajana. Samalla kun näkyvyys nousee, kyky edistää asioita paranee.
“Nämä ovat todella tärkeitä asioita, joita muut eivät nosta. Tavoitteena on esimerkiksi saada vähintään yksi mielenterveyden ammattilainen jokaiseen varuskuntaan”, Riutta täydentää.
Erityisesti kansalaispalvelusmallia lähdetään edistämään kunnianhimoisesti. Mallia, joka ulottaisi maanpuolustusvelvollisuuden käytännön tasolla koko ikäluokkaan, on hedelmällistä edistää juuri nyt, Riutta toteaa, mutta muistuttaa, että kyseessä on pitkäaikainen tavoite.
Myös ensimmäistä kauttaan hallituksessa aloittavat Eero Rauhamäki ja Joona Mäkilä peräävät tiiviimpää yhteistyötä VMTK:iden kanssa:
“Tavoitteet ovat jaetut ja yhteistyöstä hyötyy kumpikin osapuoli”, Mäkilä tiivistää.
Rauhamäki jatkaa korostamalla edunvalvonnan jaettua tärkeyttä.
“Omia oikeuksiaan riittämättömästi tuntevat varusmiehet eivät tiedä, kuinka omia etuja voisi edistää. Näiden ohella tasa-arvoisen asepalveluksen osalta sellaiset asiat, kuin varusteet, jäävät yhä unohduksiin.”
Onerva Aalto taas painottaa edunvalvonnan ja tasa-arvoisen palveluksen juridisia puolia. Ongelmatilanteiden tehokas ja avoin selvittäminen linkittyvät myös sotilaan toimintakykyyn mielenterveyden myötä, hän muistuttaa.
Aina ajankohtaiset edunvalvontateemat, kuten varusmiesten taloustilanne, kuuluvat luonnollisesti tavoitteisiin myös ensi vuonna.
“Olisi esimerkiksi tärkeää, että varusmiehet saisivat opiskelijoiden tavoin alennuksia julkisen liikenteen lippuihin. Tällaiset asiat kohentavat varusmiesten arkea huomattavasti”, toteaa Mats Uotila.
Teemoissa heijastuivat myös edellisvuoden hyvät ja huonot maanpuolustusuutiset.
“Puolustusvoimia tulee kirittää palvelusturvallisuuden osalta. Jokaisen on voitava palvella isänmaataan turvallisesti”, huomauttaa esimerkiksi Joni Määttä, viitaten viimeaikaisiin palvelusonnettomuuksiin.
Markus Yli-Kivistö muistuttaa myös Suomen uudesta roolista Naton jäsenenä. Vaikutukset ulottuvat varusmiestasolle asti. Yli-Kivistö esittää, että kielitaidon varmistamista palvelustehtävissä voitaisiin vahvistaa esimerkiksi englanninkielisellä koulutusjaksolla.
Yleisesti uusi liittohallitus suhtautuu ensi vuoteen toiveikkaasti.
“Odotan innolla ensi vuotta edunvalvonnan parissa! Porukka on motivoitunutta ja osaavaa. Se on hyvä alku”, Aalto tiivistää tunnelmat.
