[adinserter name="deskari banneri etusivu"]

Malja Natolle!

4.4.2023 oli varmasti monelle suomalaiselle pitkään odotettu päivä, kun Suomesta tuli virallisesti Naton jäsen. Takana oli pitkän liittymisprosessin lisäksi vuosia, joiden aikana Natoon liittymisestä käytiin monenlaisia eri keskusteluja. Vasta Venäjän hyökkäyssodan alettua löydettiin suhteellisen laaja yksimielisyys siitä, että nyt on oikea aika liittyä. Mutta mitä Nato-jäsenyys merkitsee Suomelle?

”Ei enää koskaan yksin” tiivistää hyvin tunnelmat Suomen Nato-jäsenyydestä. Turvatakuiden ansiosta tänne tuskin kukaan uskaltautuu hyökkäämään ja vaikka uskaltaisi, emme jäisi yksin. Mielestäni Nato-jäsenyys toi kuitenkin tullessaan paljon muutakin kuin turvatakuut. Se, että Natoon liittymisestä ylipäätään löydettiin laaja yksimielisyys kuvastaa hyvin, mitä Nato-jäsenyys todella Suomelle merkitsee – yhtenäisyyttä ja identiteettiä.

Itsenäisen Suomen yli 100-vuotinen tie on ollut kivikkoinen, mutta Suomi on kuitenkin onnistunut vähitellen rakentamaan hyvin yhteistyökykyisen ja kansainvälisesti yhä merkittävämmän hyvinvointivaltion. Ennen kaikkea Suomi on aina halunnut olla itsenäinen, länsimainen demokraattinen maa. 

Suomi on pitkään toteuttanut vastuullista ulkopolitiikkaa, joka on pyrkinyt myös olemaan sovittelevana välikätenä idän ja lännen välillä. Nykyään politiikassa on yhä tavanomaisempaa ilmoittaa, keiden kanssa leikkii ja millä hiekkalaatikolla. Tällaisesta valikoinnista Suomea ei kuitenkaan voi syyttää, sillä Suomi pyrki ja pyrkii yhä edelleen olemaan sovitteleva ja rauhaa edistävä maa.

(MAINOS - teksti jatkuu alla)[adinserter block="4"]

Venäjän hyökkäyssodan myötä rautaesiripun laskeutumisella oli kuitenkin ainakin yksi hyvä puoli: Suomen tie länsimaaksi tuli päätökseen. Hyökkäyssodan alettua Venäjän törkeyksistä uskalletaan puhua ääneen – liittyi se sitten sotaan, sananvapauteen tai demokratiaan. Se että suostuu leikkimään kaikkien kanssa ei tarkoita, etteikö ikävästi käyttäytyvää leikkijää tulisi nuhdella. Suomen sovittelevaa ulkopolitiikkaa onkin voinut aika ajoin kritisoida jopa liian kiltiksi.

Suomi on Nato-jäsenenä yhtä tiiviimmin osa länsimaista yhteisöä, jossa Suomen kaltaisella taitavalla diplomaattimaalla on yhä enemmän potentiaalia jatkaa työtään paremman maailman eteen. Virheistä tulisi kuitenkin oppia. Nyt kun erimielisyyksistä Venäjän kanssa uskalletaan puhua paremmin ääneen, voitaisiin samaa pyrkiä toteuttamaan myös muiden maiden osalta, myös liittolaisten. Edustakoon Suomi siis itseään yhä periaatteellisemmin, oli kyse sitten sisukkaasta maanpuolustustahdosta tai ihmisoikeuksista.

Onni-Jonatan Matilainen

Kirjoittaja on Varusmiesliiton hallituksen jäsen.

Kommentoi

[adinserter name="deskari banneri etusivu"]

Samankaltaisia juttuta