[adinserter name="deskari banneri etusivu"]

Seitsemän viikon puolustusministeri

Teksti: Santeri Nousjoki

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) siirtyessä isyysvapaalle, sai kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) suuret saappaat täytettäviksi sijaisministerinä. Miten vaativa tehtävä on lähtenyt liikkeelle?

Ähtäriläinen keskustan kansanedustaja Mikko Savola aloitti tämän vuoden tammikuun 5. päivä puolustusministerin sijaisena, mikä kestää helmikuun 27. päivään asti. Noviisi hän ei ole puolustuspolitiikassa, sillä kolmen kansanedustajakauden aikana Savola on istunut koko ajan puolustusvaliokunnassa. 

“Olen toiminut myös Naton parlamentaarisen valtuuskunnan jäsenenä koko kansanedustajaurani ajan kolmen muun suomalaisen kanssa”, listaa Savola kokemustaan. 

(MAINOS - teksti jatkuu alla)[adinserter block="4"]

Oman varusmiespalveluksensa nykyinen puolustusministeri suoritti vuosina 2001-2002 Keuruulla, minkä jälkeen hän lähti perustamaan suoraan maakuntajoukkoja. Savola on toiminut lisäksi Reserviläisliiton puheenjohtajana vuosina 2013-2016. 

“Maanpuolustus on ollut oikeastaan päätyö minulle eduskunnassa”, hän pohtii. 

Savola kertoo puolustusministerin työn lähteneen hyvin käyntiin, haastattelun aikana takana oli kolme viikkoa. Hänen mukaansa parlamentaarinen järjestelmä toimii hyvin eli eduskuntaa ja puolustusvaliokuntaa tiedotetaan asioista kattavasti.

“Asiat ovat tuttuja, koska niitä olen jo aiemmissakin tehtävissäni käsitellyt. Nyt ne asiat tulevat nopeammin eteen, mikä tarkoittaa myös nopeampaa reagointia”, Savola kuvaa ministerin työtä. 

Puolustusministeriön henkilöstöä hän kuvaa asiantuntevaksi, mikä on myös osaltaan helpottanut ministeriuran alkua. Myös kansainvälistä työtä on ollut Savolalla rutkasti.

“Ukrainaan liittyviä kokouksia on luonnollisesti ollut paljon.”

Nato ja Ukraina työllistävät

Suomen Natoon liittymiseen liittyvät asiat ovat usein Savolan työpöydällä. Sen tiimoilta hän on tavannut tähän mennessä muun muassa Ruotsin ja Viron kollegansa. 

“Myös kansalliseen puolustukseen liittyviä asioita olen käsitellyt”, Savola lisää kokonaiskuvaan. 

Suomen Nato-jäsenyyden esteiksi ovat muodostuneet Unkari ja Turkki. Savola arvelee Unkarista tulevan päätöksiä mahdollisesti maaliskuun aikana, mutta Turkin osalta joudutaan odottamaan todennäköisesti odottamaan heidän toukokuisiin parlamenttivaalien jälkeiseen aikaan.

“Lopulta asia ratkaistaneen valtionpäämiestasolla.”

Puolustusministeri haluaa kuitenkin muistuttaa, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessi on jo nyt edennyt historiallisen nopeasti. Huolta jäsenyysprosessin venyminen ei Savolassa aiheuta, sillä hänestä oma maanpuolustuskyky on tarvittavalla tasolla sekä kahdenväliset suhteet kumppanuusvaltioihin ovat kunnossa. 

“Täällä ministeriön päädyssä huolehdimme siitä, että Suomen omat asiat ovat kunnossa Natossa heti päivästä yksi alkaen”, hän kuvaa valmistelutyön tavoitteita. 

“Tilanne on vakava, sillä Venäjällä on edelleen kykyä ja halua jatkaa sotaa Ukrainassa.”

Savola osallistui Suomen edustajana kansainväliseen Ramsteinin kokoukseen, jossa yhteensä 50 maata, kaikki Nato-maat ja Suomi mukaan lukien, kokoontui päättämään Ukrainalle annettavasta raskaasta asetuesta. 

“Tilanne on vakava, sillä Venäjällä on edelleen kykyä ja halua jatkaa sotaa Ukrainassa.”

Tästä syystä puolustusministerin mielestä on elintärkeää, että Ukrainan auttamista jatketaan. Leopard-kysymys, jossa Saksan johtama maaryhmä antaisi Ukrainalle saksalaisia Leopard 2 -taistelupanssarivaunua, on saanut hänestä mittasuhteita isommat piirteet.

“Kyseessä on vain yksi vaunumalli, ja Ukrainan tarvitsema tuki on hyvin moninaista”, Savola perustelee.

Annettavaa materiaalia Suomi ei ole hänen mukaansa avannut joidenkin muiden maiden tavoin turvallisuussyistä. Tästä huolimatta Suomi auttaa Ukrainaa vahvasti ja antaa raskasta aseistustakin.

Kaikki lähettävä materiaali ja apu arvioidaan Savolan mukaan puolustusvoimien taholta, jotta Suomen oma puolustuskyky säilyy. Jos jotain lähetetään, on se korjattava jollakin. Maanpuolustuskyvystä on hänen mielestään pidetty hyvää huolta, vaikka joka puolella ei ole tällainen tilanne. 

“Meillä on onneksi pidetty huolta maanpuolustuksesta. Sekä koulutettu reservi että materiaali on pidetty kunnossa”, puolustusministeri toteaa tyytyväisenä. 

Suomalainen maanpuolustusjärjestelmä toimii

Savolalta tulee tuttu vastaus kysyttäessä suomalaisen maanpuolustuksen peruspilaria: kansalaisten kova maanpuolustustahto. Hän arvostaa tilannetta äärimmäisen paljon, ja koko maan puolustaminen onnistuu hänestä yleisen asevelvollisuuden ja koulutetun reservin kautta. 

“Pohja on kunnossa yleisen asevelvollisuuden ja naisten vapaaehtoisen palveluksen kautta”, Savola summaa. 

Koko ikäluokalle kutsuntojen laajentamista puolustusministeri pitää isona ja tärkeänä asiana, joka tullaan nyt toteuttamaan. Savola listaa uudistuksen parannukseksi sen, että tulevaisuudessa koko ikäluokasta saataisiin koppi. 

“Tämä tapahtuisi konkreettisesti esimerkiksi terveystarkastusten ja keskustelujen kautta.”

Savola ei laajentaisi asepalvelusta pakolliseksi myös naisille, vaan pyrkisi houkuttelemaan vapaaehtoisen palveluksen ja kaikkia koskevien kutsuntojen kautta naisia enemmän suorittamaan inttiä.

“Haasteena tulee jo lähivuosina kyllä olemaan, miten saadaan koulutettua riittävän iso reservi. Tämä johtaa varmasti erilaisiin tarkasteluihin”, Savola sanoo. 

Valikoivassa asepalveluksesssa hän näkee Ruotsin tilanteen riskinä. Ruotsi ei Savolan mukaan saa koulutettua riittävän suurta reserviä. Hän pitää asepalveluksen suorittamista hyödyllisenä kokemuksena.

“Siitä on hyötyä jokaiselle työelämässä esimerkiksi mahdollisen rekkakortin tai johtajakoulutuksen muodossa.”

Savola kiinnittäisi entistä enemmän huomiota siihen, että asepalvelus lähtisi jokaisella hyvin käyntiin ja jokaiselle voisi löytyä mieluisa palvelustehtävä. Hänestä tässä auttaa puolustusvoimien palvelutehtävien laaja kirjo, jossa on mukana nykyisin esimerkiksi erilaiset kybertehtävät.

“Meistä jokaisen ei tarvitsekaan olla korpisoturi”, Savola naurahtaa. 

Uudenlaisiin palvelustehtäviin on Savolasta kiinnitetty jo nytkin huomiota, mutta ei täysin riittävästi. Puolustusministerin mielestä nuorten erilaiset taidot ja mielenkiinnonkohteet pitäisi pystyä hyödyntämään entistä paremmin. 

Varusmiesten hyvinvointi tapetilla

Savola allekirjoittaa varusmiesten kohtaamat haasteet esimerkiksi erilaiseen jaksamiseen ja taloustilanteeseen liittyen. Nuorten henkiseen hyvinvointiin tulee puolustusministerin mielestä satsata varhaisessa vaiheessa, sillä siten tulevia kustannuksia ja haasteita voidaan vähentää.

“Asiaan tulisi puuttua jo varhaisessa vaiheessa, jotta lapset ja nuoret pääsisivät tarvittaessa ajoissa hoidon piiriin”, Savola linjaa.

Henkisen kunnon ohella hän nostaa esille myös fyysisen kunnon. Savolan mielestä nuorten tulisi liikkua enemmän, mihin ratkaisuiksi hän luettelee koululiikunnan ja erilaiset harrastusmahdollisuudet. 

“Siellä se pohja luodaan myös asepalveluksen kunnolle.”

Savola pitää Mars mars -sovelluksen kaltaisia sovelluksia hyvinä keinoina lisätä palvelukseen astuvien fyysistä kuntoa. Varusmiesten mielenterveysongelmiin hän mainitsee ratkaisuiksi sotilaspastorit ja sosiaalikuraattorit.

“Tarkkoja lukuja asiasta kun minulla ei nyt ole, niin auttajien tavoitemääriä en lyö lukkoon. Yleisesti totean kuitenkin, että näille kahdelle taholle tulee varusmiehen päästä helposti”, Savola alleviivaa.

Myös varusmiesten päivärahojen ostovoiman heikentymisen Savola tunnistaa. Tähän ratkaisun paikaksi puolustusministeri sanoo tulevat hallitusneuvottelut, joissa päätetään valtion talouden suuntaviivoista seuraaville neljälle vuodelle.

“Sinne kannattaa yrittää tuoda esille varusmiesten arkisia talousongelmia ja niihin ratkaisuja”, hän kehottaa loppuun. 

Mikko Savola

  • 41-vuotias keskustan kolmannen kauden kansanedustaja Ähtäristä
  • toimii puolustusministerinä 5.1.-28.2.2023
  • koulutukseltaan tradenomi
  • siviiliammatissaan maatalousyrittäjä
  • reservin vääpeli

Kommentoi

[adinserter name="deskari banneri etusivu"]

Samankaltaisia juttuta