[adinserter name="deskari banneri etusivu"]

Sivari uudistuu, mikä muuttuu? Tentissä siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen

Teksti: Antti Kylmänen
Kuva: Iiro Turkia / Siviilipalveluskeskus

Siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen on ollut tiiviisti mukana asevelvollisuuden päivittämisessä tähän päivään.

Valtioneuvoston asettama parlamentaarinen komitea julkaisi 26. marraskuuta mietintönsä siitä, miten yleistä asevelvollisuutta ja maanpuolustusvelvollisuutta tulisi kehittää. Suurta julkistusta edelsi reilun puolentoista vuoden työ. Esityksestä löytyy odotettuja uudistuksia liittyen esimerkiksi kutsuntojen laajentamiseen ja naisten vapaaehtoiseen palvelukseen.

Julkisessa keskustelussa vähemmälle huomiolle jäänyt siviilipalvelus ei sekään ole jäämässä vaille muutoksia. Parlamentaarisen komitean sihteeristön ja asiantuntijajaoston jäsen, komiteatyössä alusta asti mukana ollut siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen Siviilipalveluskeskuksesta kertoo, kuinka “sivari” tulee mahdollisesti muuttumaan.

(MAINOS - teksti jatkuu alla)[adinserter block="4"]

Mitkä olivat mielestäsi tärkeimmät siviilipalvelusta koskevat uudistukset, jotka huomioitiin mietinnössä?

– Siviilipalveluksen vakaumusperusteen huomiointi oli tärkeä asia. Eli, että siviilipalvelus on vakaumukseen perustuva tapa suorittaa maanpuolustusvelvollisuus. Myöskin naisten vapaaehtoisen siviilipalveluksen selvittäminen on tärkeä asia. Siitä on ollut aiemminkin puhetta, mutta nyt se on nostettu tavoitteeksi parlamentaarisen komitean paperissa eli on tahtotilaa mahdollistaa siviilipalvelus naisillekin.

Tämä on uudistus, joka vaatii huolellisen lainsäädäntöpohdinnan. Tällä hetkellä nainen voi päätyä siviilipalvelukseen vain vapaaehtoisena aloitetun asepalveluksen kautta, 45 vuorokauden jälkeen. Aikaraja on nyt muuttumassa 30 vuorokauteen. On tärkeä askel yhdenvertaisuuden näkökulmasta, että naisten vapaaehtoinen siviilipalvelus on nyt kirjattu komitean mietintöön.

Komitea haluaisi siviilipalveluspaikkojen tukevan entistä enemmän Suomen kokonaisturvallisuutta. Millaisina muutoksina tämä näkyisi palveluspaikoissa?

– Esimerkiksi valtion virastoja mahtuisi varmasti paljon enemmän palveluspaikoiksi. Tällä hetkellä noin 10 prosenttia siviilipalveluspaikoista löytyy valtiosektorilta. Ovathan palveluspaikat nytkin kokonaisuusturvallisuuden viitekehyksessä tärkeitä, mutta näkisin tärkeänä, että kokonaisturvallisuuden teemat nostetaan palveluksen aikana selkeämmin esille.

Koulutusjakson kokonaisturvallisuuteen liittyviä sisältöjä voitaisiin myös viedä entistä enemmän työpalvelusjaksoon. Näin ne muodostaisivat jatkumon. Siviilipalvelusvelvollinen voisi palveluspaikassa tarkistaa vaikkapa pelastussuunnitelman ajantasaisuuden tai organisoida turvallisuuskävelyn. Eli palveluspaikan kannalta velvollisten palveluksessa huomioitaisiin kokonaisturvallisuuden ja arjen turvallisuuden näkökulmaa enemmän. Esimerkiksi päiväkodissa tai kirjastossa palvelustaan suorittavalla olisi valtavat mahdollisuudet kehittää palveluspaikkansa arjen turvallisuuden käytäntöjä.

Miksei siviilipalveluksen 347 päivän kestoa päätetty lyhentää?

– Tämä on hirveän pitkään keskustelussa ollut asia. Vuosittain noin 1 300 henkilöä suorittaa siviilipalveluksen, joten palvelusaikojen kestoa ei välttämättä ole järkevää ryhtyä räätälöimään kovin yksilöllisiksi. Siinä mielessä tällä joukolla yksi ja sama palvelusaika puolustaa paikkaansa.

Argumentit ovat olleet paljolti sitä, että siviilipalveluksessa olet kiinni palvelustehtävissä tosiallisesti noin kahdeksan tuntia päivässä ja loppu on vapaa-aikaa eli palveluksen kokonaisrasittavuus olisi suurin piirtein vastaavalla tasolla kuin varusmiespalveluksen, vaikka palvelusaika olisi päivissä pidempi. Yhdenvertaista järjestelmää kuitenkin tavoitellaan.

Takaportti jätettiin auki, että jos on erityisiä tehtäviä, joihin sivareita koulutetaan, kestoa tulisi tarkastella uudelleen. Mietinnössä on esimerkkinä pelastus- ja väestönsuojelualan pilotti, jolle ei ole vielä luotu selkeää toteutustapaa. Se lähti ajatuksesta, että pelastusalalla on vähän siviilipalvelusvelvollisia ja siellä saattaisi olla aito tarve avustavalle työvoimalle ja nuorien osaajien innostamiselle alalle. Pilottikoulutuksen kohdalta arvioimme, että palveluksen kestoa voisi tarkastella eri tyyppisesti.

Kommentoi

[adinserter name="deskari banneri etusivu"]

Samankaltaisia juttuta